Huivi hulmuamaan!

Täydellinen päätös mahtavalle viikonlopulle: eilen ilmestyneen kesä-Ullan kannessa komeilee toukokuussa blogissakin vilahtanut raitahuivini!

Tuttifrutti

Malli: Keskitys, Ulla 2/13

Lanka: Sandnes Mandarin Petit (100 % puuvillaa)

Menekki: 90 g

Puikot: Knit Pro 3,75 mm

Sain idean huiviin kun mietin millä muulla tavalla kolmiohuiveja voisi neuloa kuin niskasta, siivenkärjestä tai alakulmasta aloittaen. Tällainen simppeli viritys siitä sitten syntyi ja olen jälleen erittäin otettu että se äänestettiin verkkolehden kanteen, kiitos kaikille! Malli toimii hyvin kaikenlaisilla ohuilla langoilla, miulla on just tulossa vaaleanpunasävyinen versio Geilsk Tynd Uldista, ja vironvillakin kävisi tähän varmasti mainiosti. Eikun kokeilemaan ;)

Kesäyön ympyrät

En osallistunut tänä vuonna Kesäyöbn hullutukseen, mutta varjokyhäilen täällä itsekseni: päätin neuloa kesäkuussa joka päivä yhden palan ikuisuuspeittooni jonka aloitin helmikuussa. Tässä ensimmäisten kahdentoista päivän palat. Herranen aika, kohtahan on jo Juhannus!

Jos jollakulla on nurkissaan lojumassa joutavana kirjavia sukkalanganjämiä (100 g = 380 - 420 m) niin Villaviidakko ottaa ne ilolla vastaan ja kiittää kauniisti :) Pian uhkaa loppua langat kun teen yhdestä väristä aina vain yhden palasen...

Julkeaa neulontaa

Kansainvälistä Knit in Public -päivää eli julkisen neulonnan päivää vietettiin tänään Kuopiossa Korttelimuseolla ja sen pihalla neuloskellen. Alkuperäinen suunnitelma oli pikniköidä sataman nurtsilla kuten viime kesänä, mutta idea hylättiin uhkaavan sadepilven vuoksi.

Pari tuntia saimme viettää aikaa puikkoinemme ja lankoinemme kauniissa puutarhassa syreenien ympäröimänä ja neulekuvaustakin ehdittiin harrastaa, kunnes yllättävä rankkasade ajoi neulojat sisätiloihin.

Kahelit-ryhmän suuren sukkahaasteen seuraava pari on päässyt puikoiltani, tällä kertaa tartuin tekniikkahaasteeseen jossa piti neuloa pitsisukat joiden kuvio muistuttaisi neulojaa jollain lailla Suomen luonnosta.

Vähän sitä ja tätä

Malli: Ken söi kesävoin? Ilona Korhosen malli Neulekirjasta

Lanka: Naturally Waikiwi Prints (55 % merinoa, 20 % nylonia, 15 % alpakkaa, 10 % opossumia)

Menekki: 89 g koon 39 sukkiin

Puikot: 2,75 mm Knit Pro -pyörö (aina samat puikot :D)

Kesävoin yksinkertainen palmikko on mielestäni ihan selvä köynnös, varsinkin näissä sukissa kun kuvio on ylösalaisin (neuloin sukat kärjestä aloittaen). Näin kirjavassa langassa kuvio ei kyllä kauemmas erotu, mutta sillä ei ole nyt väliä. Valitsin mallin nimittäin sen loistavan istuvuuden ja jouston takia: edelliset kesävoini ovat olleet kovassa käytössä ja kun nyt on kyseessä pelkästään unisukiksi tarkoitetut jalanlämmittimet, malli valikoitui nopeasti.

Uusi-Seelantilaisesta lankatuttavuudesta jäi vähän sitäsuntätä-fiilis: paljon kaikkea mutta ei sitten kuitenkaan mitään ihmeellistä. Kiva neuloa, pehmeää kuin mikä vaikka vähän karvaista, syypää tähän lienee opossumi. 

Kahdessa (saman värierän) kerässä oli kuitenkin keskenään niin suuri väriero, etten tätä lankaa enää ostaisi vaikka sitä jostain saisikin. Toinen sukka on hyvin punasävytteinen (seuraavassa kuvassa taka-alalla), ja toinen varsin kirjava, pääasiassa siniharmaa. Onneksi tämä pari tulee omaan käyttöön, lahjaksi en olis kehdannut antaa. Enkä todellakaan olis ruvennut neulomaan kahdelta kerältä vuorotellen raidoittaen, siinä olis ollut langat tuhannen solmussa kun kahta sukkaa samalla pyöröllä tikuttaa. Miulla on hämmästyttävä taito sotkea langat yhteen vaikka niitä olisi vain kaksi, saati sitten neljä...

Tämä olikin ensimmäinen kesäkuun valmistuneista neuleista. Toukokuussa valmistui kaksi huivia, neljä tiskirättiä, kaksi sukkaparia ja jakku, langankulutus näihin oli 753 grammaa. Aika hyvin, enemmän on tänä vuonna kulkenut puikkojeni kautta vain tammikuussa. Uutta lankaa pääsi kotiutumaan laatikoihini hulppeat 750 grammaa, joten lankavarasto pieneni jopa 3 grammaa tässä kuussa, hahhaa :D 

Eipä silti että miulla olis sen suurempaa tarvetta pienentää varastoa, katsokaa mikä kaunokainen saapui tänään mukanani kippailemasta! Kraft Hand-dyed oli paikalla lakoineen, enkä voinut vastustaa kiustausta...

Utuinen kuu uneksii

Mikäs se siinä hulmuaa vienossa kesätuulosessa?

Olenkohan turhan vaatimaton jos kerron sen olevan tähänastisen suunnittelu-urani hienoin saavutus? :D Proton näittekin jo vilaukselta huhtikuun lopussa, ja nyt huivi on saanut lopullisen muotonsa. (Kiitos ihanalle huivimallilleni Ellille :)

Kuun Uni

Malli: Kuun Uni, suunnittelija Emma Karvonen eli mie ite

Lanka: Novita Florica (100 % villa) luonnonvalkoisena

Menekki: 123 g

Puikot: 4,5 mm Knit Pro

Novita järjesti tänä keväänä yhdessä Kotilieden ja Kalevala Korun kanssa huivinsuunnittelukilpailun. Osallistumisaika päättyi toukokuun loppuun ja Kuun Uni lähti tällä viikolla tiukassa paketissa kohti Helsinkiä osallistuakseen kilpaan.

Pidempään blogiani seuranneet ovat ehkä huomanneet etten kovin paljon käytä Novitan lankoja. Koska kilpailuhuivi piti tietenkin toteuttaa kilpailunjärjestäjän tuotteilla, läksin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen markettiin lankaostoksille. Novitan kunniaksi on sanottava että he ovat kyllä tehneet langan saamisesta helppoa, sitähän saa ihan joka paikasta!

En ole kovin tarkasti seurannut Novitan nykyistä lankavalikoimaa, ja ainut löytämäni lanka jonka luokittelisin pitsihuiviin sopivaksi oli vanha tuttu Florica. Tämä ei miuta haitannut, olen aina tykännyt neuloa Floricaa, ja se onkin pitkään ollut valikoimassa. Nyt tosin huomasin vyötteestä että valmistus on siirtynyt kokonaan lahden taakse Viroon. Värivalikoima Anttilassa oli kyllä surkea, valittavana oli tämän valkoisen lisäksi epämääräinen harmaa ja hattarapinkki. Kumpikaan jälkimmäisistä ei sopinut suunnitelmiin joten valkealla mennään, eikä ollut muuten ollenkaan hullumpi valinta!

Tai näin ajattelin kunnes selasin Novitan nettisivuja ja löysin seuraavaa:

"Florica: Novitan kampanjalaatu, joka on aiemmin ollut todellinen lankaklassikko (Huom! Kampanjalaaduissa värivalikoima vaihtelee, eikä Floricaan tehdä uusia neulemalleja). Lanka on saatavana myös klubin lankapalvelusta, aina tarjoushintaan..." jne.

Hahhaa, taitaa olla tuhoon tuomittu kilpailuhuivi jos langalle ei enää haluta tehdä malleja, ja huivikisan voittajien ohjeet nimen omaan julkaistaan lehdessä :D

Sen ensimmäisen yritelmän jälkeen malliin tuli vielä aika paljon muutoksia, mutta nyt voin sanoa että olen todellatodella tyytyväinen lopputulokseen. Huivista tuli keveä, kaunis, pehmeä ja VALTAVAN suuri! Saanen vielä mainostaa että se täysin kaksipuolinen ja sopii sekä kaulaan että hartiollekin kuin ystävän halaus :)

Huivikisan tulokset julkaistaan vasta syksyllä, joten ohjetta joudutte odottamaan siihen asti (se on kyllä jo kirjoitettu valmiiksi). Mikäli Kuun Uni jää kilvassa ilman palkintosijoja, julkaisen ohjeen kyllä muuta kautta! Ja jokunen testineulojakaan ei olisi pahitteeksi ;)

Huomaamatta kirkastuu

lumi kattojen.

Metsän takaa nousee kuu,

suuri, hiljainen.

Avaruuden kylmä kuu

katsoo vaieten,

niinkuin maa ja kaikki muu

olis unta sen.

- Einari Vuorela

Loppuvuosi lampaiden kanssa

Lupasin työsuunnitelmaseminaarin jälkeen valottaa teitä opinnäytetyöni aiheesta. Tässäpä olisi nyt pähkinänkuorellinen kovaa faktaa :D

Villasta neuleeksi Suomessa - Neulemalliston suunnittelu kotimaisesta lähilangasta

Mitä, miten, miksi?

• Suunnittelen neuleasustemalliston ja kirjoitan neuleohjeet julkaistavaksi kotimaisessa aikakauslehdessä.

• Materiaalina käytän täysin kotimaista lähilankaa: suomenlampaan villaa joka on tuotettu, kehrätty langaksi ja värjätty Suomessa.

• Tutkin suomenlampaan villan ominaisuuksia, kotimaista kehruuteollisuutta ja villantuotantoa sekä käsityön ekologiaa ja kestävää kehitystä.

• Haluan tuoda rivineulojille tietoa kotimaisesta materiaalista, sen hyvistä ominaisuuksista ja saatavuudesta, siitä mikä on oikeasti suomalaista.

(kuva täältä)

Siinä tais olla kaikki tärkeimmät ydinkohdat. Ette usko (tai ehkä uskotte) miten innoissani olen tästä työstä, ja siitä että saan heinä-elokuusta alkaen koko loppuvuoden piehtaroida villakasoissa ja neuloa sydämeni kyllyydestä! Ja vieläpä tutkia rakastamani kuidun ominaisuuksia ja paasata paatoksella kotimaisuuden ja lähituotannon puolesta! En nyt just keksi mitään mitä mielummin tekisin loppuvuoden... Alustavan aikataulun mukaan työ on valmis marraskuussa jolloin on siis arviointiseminaari kypsyysnäytteineen, ja valmistuminen tapahtuisi sitten joulukuussa. Muotoilija (AMK) on siis se titteli mihin tässä tähdätään, jos en vielä sitä ole muistanut mainita :)

Kuten aiemmin hehkutin, yhteistyökumppanina miulla on materiaalien puolesta Pirtin Kehräämö. Julkaisijan kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja ja voin toivottavasti pian valaista teille enemmän tätäkin puolta.

Kaikki alkoi napista

Viime keväänä äiti toi miulle Viron tuliaisina muutaman keraamisen napin. Niistä yksi oli kuulemma sitä varten että voisin neuloa äidille nappiin sopivan takin, ovelaa!

Nyt vuotta myöhemmin juhlittiin puolen vuosisadan ikään ehtinyttä äitiäni, ja nappi jo suorastaan vaati kesätakin neulomista päivänsankarille!

On hiljainen aaltojen keinunta

Malli: Perusraglan, silmukkamäärät February Ladysta

Lanka: Schachenmayr Cotton Linen (78 % puuvillaa 22 % pellavaa) vaaleanturkoosina 

ja Drops Bomull-Lin (53 % puuvillaa 47 % pellavaa) laivastonsinisenä 

Menekki: 330 g kokoon 40

Puikot: Knit Pro -pyörö 4,5 mm 

Kesätakin materiaaliksi valitsin Karnaluksista viime vuonna haetut puuvilla-pellavat ja hommasin niille kaveriksi Dropsin vastaavaa lankaa. Villaa yritin ensin tarjota vaihtoehdoksi mutta kun loppukäyttäjä on kovin kuumaveristä ja kutiavaa sorttia, päädyin kuitenkin kasvikuituihin että takki pääsisi varmasti käyttöön. Tarvittavat mitat sain sähköpostitse, ja koska mie ja äiti ollaan melko samankokoisia oli oikean kokoisen vaatteen tikuttaminen lopulta aika helppoa.

Miulla oli tietty kuva takista mielessäni jo pitkään ja koska sopivaa ohjetta ei löytynyt valmiina, päätin soveltaa mallin omasta päästäni. February Ladyn silmukkamäärillä aloitin ja neuloin sitten käyttäjän mittojen mukaan, helmaan ja hihansuihin vähän aaltopitsiä ja se olikin siinä. Ei mitään ihmeellistä siis, aika rentoa neulontaa. Rento kesätakki tästä tulikin, äiti tuntui tykkäävän :)

Vaate testattiin myös ääriolosuhteissa, tyttärentyttären riippumattokeinutuksessa ja hyvin toimi!

Huomasitte ehkä että kuvausympäristö edustaa tällä kertaa vähän eteläisempää ilmanalaa kuin Pohjois-Savo. Italiassahan me piipahdimme kummitätini luona (puolen suvun voimin) juhlimassa syntymäpäiväsankaria. Kesä oli jo pitkällä kukkineen, vaikka ei siellä sen lämpimämpää ollut kuin Suomessakaan nämä viime päivät.

Roomassakin piipahdimme pikaisesti, katselemassa ne samat nähtävyydet kuin aina ennenkin. Eihän nuo juuri olleet muuttuneet :D

Parasta Italiassa on ehdottomasti ruoka. Suurin suosikkini on puhvelinmaitomozzarella, nams! Kahvikin on siellä ihan omaa luokkaansa, tiramisusta puhumattakaan. Oishan tuolla voinut vaikka olla päivän-pari pitempäänkin...