perjantai 10. huhtikuuta 2015

Ammuuu!

Miehen enon naapuriin maitotilalle oli syntynyt muutama viikko sitten pieni poika. Eno kyseli mieheltä, josko mie ehtisin pienet vauvansukat neuloa. Lupasin tottakai. Sitten vähän nikottelin kun kuulin, että minisukkiin toivottiin jotain lehmäaiheista. Suunnitelmani nopeista ja helpoista junasukista haihtui savuna ilmaan.

Rohkeasti kuitenkin tartuin härkää (vai lehmää?) sarvista ja näpytin Ravelryn hakukoneeseen sanan "cow". Niin uskomatonta kuin se onkin, löysin satoja lehmäaiheisia neuleita ja virkkausmalleja. Enkä edes liioittele, kokeilkaa vaikka. Paljon hauskoja ideoita siis löytyi, mutta ei yksiäkään vauvansukkia, saati suoraan sellaisenaan sukkaan siirrettävissä olevia kirjoneulekuvioita. Siispä ei kun soveltamaan...


Baby Cow

Malli: Oma sovellus
Lanka: Gjestal Maija valkoisena ja Silja violettina
Menekki: 36 g
Puikot: 3 mm Knit Pro

Piirsin ruutupaperille jonkinlaisen hahmotelman usean näkemäni kirjoneulelehmän perusteella, ja kuvio muokkautui työn edetessä lopulliseen muotoonsa. Kyllähän tuon lehmäksi tunnistaa, ainakin jos katsoo kauempaa ja siristää silmiä! Värit tulivat valituiksi sattumalta, ja vasta valmiista neuleesta havaitsin että täähän on Milka-lehmä :D Muuten olen ihan tyytyväinen kuvioon, mutta voi lehmä-parkoja kun toinen takajalka on katki...


En ollut neulonut kirjoneuletta yli vuoteen, joten tuntuma oli enemmän kuin hakusessa ekan sukan kohdalla. Toisessa sukassa alkoivat sormet taas muistaa tehtävänsä, joten lopputuloksena ensin neulottu on huomattavasti jälkimmäistä kireämpi. Olin jo aikeissa purkaa ensimmäisen, mutta mies kielsi, ei tuota kuulemma erota kireämmäksi kukaan muu kuin mie.

Lilja suostui armollisesti lainaamaan pupuaan jalkamalliksi, Iirikselle ei enää näin pienet sukkaset mahdu. Toivottavasti pääsevät käyttöön, ovathan nämä sentään uniikit design-sukat ;)

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Lankalauantain lankakätkö

Karautettiin Iiriksen kanssa pienelle pääsiäislomaselle Lappeenrantaan. Lauantaiaamupäivän kulutimme soveliaasti Pyöröpuikko-lankakaupan lankakätköjä etsien. Ensimmäisessä paikassa vedettiin vesiperä, mutta satamassa onnisti! Kätköstä löytyneellä lapulla sai noutaa kaupalta yllätyspussin, josta löytyi sukkalankaa ja oheistarpeita. Mahtava idea! Ja mahtava on itse kauppakin, tarttui sieltä vähän muutakin mukaan kuin palkintopussi...
Rauhallista pääsiäistä kaikille :)

torstai 19. maaliskuuta 2015

Nuku nurmilintu, västäräkistä vähän pidempään

Silloin kun vapaata käsityöaikaa on käytössä minimaalisen vähän, neuloja haluaa pysyä kaukana pakkopullaneuleista ja korvata määrän laadulla.

Käsinkehrätyn merino-alpakka-silkin neulominen suloiseksi huiviksi palvelee tätä tarkoitusta mitä parhaimmin.


Unilintu

Lanka: Käsinkehrätty merinoalpakkasilkki-sekoite 130 g = 338 m
Menekki: 127 g
Puikot: Knit Pro 5 mm

En ole itse kehrännyt tätä ihanuutta, vaan saanut sen viime vuonna Ravelryn kahelit-ryhmän taikapallovaihdosta. Voi kun osaisi itsekin kehrätä tällaista! (En kyllä niin kauan opikaan, kun rukki-raukka majailee vintissä pienten sormien ulottumattomissa...) Yksisäikeistä ja upeanpehmeää, ihan selvästi huivia varten tarkoitettua. Ja aivan mahtava viininpunainen semisolidi sävy.



Upealle langalle tarvittiin upea malli, ja neulejonossa ilmestymisestään asti istuskellut Nurmilintu pääsi puikoille. Tykkään mallista mahdottomasti, enkä vain sen nimen vuoksi. Suomalainen kansanperinne on lähellä sydäntäni, ja nurmilintua on tullut lauleskeltua lapsille kerran jos toisenkin. 

Nurmilintu on onnen omiaan neulottavaksi uniikilla langalla, joka halutaan käyttää viimeiseen metriin: Huivin voi helposti neuloa isommaksi tai pienemmäksi, ja lopettaa juuri silloin kun lankakin alkaa loppua muodon siitä kärsimättä. Itse halusin tehdä ohjeen mukaiset kolme pitsiraitaa, ja langan loppumisen pelossa neuloinkin ainaoikein-osuudet pitsimallikertojen välillä muutamia kerroksia ohjeistettua matalammiksi. Tämä oli oikea päätös, lankaa jäi päättelyn jälkeen tähteeksi vain muutama metri. Pitkän neuleuran kokemus alkaa näkyä siinä, etten enää kovin usein ihan metsään arvioi langan riittävyyttä.


Huivista tuli suuuuuri, sellaisen perus jenkkiauton pituinen. Käsinkehrätty lanka pääsee huivin pitseissä ja ainaoikein-osuuksissa mielestäni hyvin oikeuksiinsa, jopa paremmin kuin sileässä neuleessa. Erityisesti tykkään päättelyreunan nirkoista: ne ovat kauniita, ja huivin alareuna oli huomattavasti helpompi pingottaa kuin suora tai kaareva reuna! Tästä lähtien neulon ainoastaan pykäreunaisia huiveja. Ehkä.


Ja kohtahan se ajokausikin jo alkaa...

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kevät-Ulla ja mainos

Vuoden ensimmäinen Ullaneule ilmestyi eilen, ja se on täynnänsä upeita neuleita! Menkää vaikka katsomaan. (Ai että on hallyyttävä kansikuva!) Mie täällä taistelen mielihalua vastaan laittaa Linia samantien puikoille, ah miten tyylikkäältä ja samanaikaisesti mukavalta se näyttää! Ja ensi talveksi taidan tikuttaa Sipin Iippanalle, hauskan näköinen myssy. Nyt ohje näyttää näille imetysaivoille liian monimutkaiselta :D

Miekin jopa sain valmiiksi villavaippahousujeni ohjeen ennen deadlinea tammikuussa. Pitkä suunnittelemattomuus on siis katkaistu, ja pölyiset aivosolut on taas valjastettu käyttöön, hihhei!


Tämän näköiset pöksythän ne olivat. Bloggasin housuista jo viime vuoden puolella. Ravelrystä Villaviidakon vaippahousut löytyvät täältä.

***

Loppuun häpeämätöntä suoramainontaa:

Kierot Puikot 2015 -neuleretriitillä on vielä tilaa! Tämän vuoden savolainen retriitti järjestetään huhtikuun viimeisenä viikonloppuna, ja edellisvuosien tapaan luvassa on neulontaa, lankashoppailua, työpajoja, lankalottoa, herkuttelua, työpajoja, rantasaunomista ja vaikka mitä. Retriittitunnelmia aiemmilta vuosilta voit katsella tästä blogista täällä ja täällä.

Lisätietoa ja ilmoitattautumisohjeet löytyvät Kierot Puikot -ravelryryhmästä, liity ihmeessä joukkoon iloiseen :)

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Urani kakkuleipurina

Meidän tyttösten ensimmäinen serkku on syntyvä toukokuussa. Tulevalle äidille, mieheni siskolle, järjestettiin täksi viikonlopuksi yllärivauvajuhlat! Juhlissahan annetaan lahjoja, joten miepä neulaisin vauvanpeiton.


Peitehommissa

Lanka: Garnstudio Drops Merino Extra Fine okrankeltaisena
Menekki: 190 g 75 x 75 cm -kokoiseen peittoon
Puikot: 4,5 mm Knit Pro


Tällaiset keskeltä aloitettavat mallit ovat miun mielestä peittojen parhaimmistoa. Vällystä voi neuloa juuri sen kokoisen kuin jaksaa/haluaa/lankaa riittää, eikä se jää ikinä vajaan näköiseksi! Suosittelen tätä ilmaismallia lämpimästi, toimii kuin junan vessa.

Kutsujen teemavärit olivat keltainen, valkoinen ja vihreä, koska tämän kevätvauvan sukupuoli on kaikille yllätys. Kypsänkeltaiset Dropsin merinokerät osuivat käteeni lankavarastosukelluksella, ja kaunis ja pehmeä peitto niistä syntyikin! Vielä sinne muutama kerä jäi, vaikka pieneen haalariin tai takkiin...


Mutta ei tässä vielä kaikki! Askaroin lisäksi kankaiden, trikookuteiden, silkkinauhojen, pitsien, kuminauhojen ja jos jonkinlaisen härpättimien parissa useamman päivän, surruuttelin ompelukonetta ja heiluttelin virkkuukoukkua. Lopputulos näytti tältä:

 

Se on vaippakakku! Alimpana trikoosta virkattu kori, keskellä puinen tukikeppi, ja huipulla kirahvi! Ja siinä välissä ja sisällä vauvan voiteita, puhdistuspyyhkeitä, talkkia, öljyä, tutti, vauvan pehmokirjoja, lasinen tuttipullo ja siihen nokkasetti, aluslakana (tuo oranssi), pussilakana (kangas retrokangasvarastostani), ja tietysti niitä vaippoja. 88 kertakäyttövaippaa, ja piilotin mukaan myös yhden kestovaipan, hih!

Mie siis huolehdin käsitöistä ja kokoamisesta, muut tavarat on toimitettu miulle toisten juhlanjärjestäjien toimesta. Koristenauhat löytyivät omista varastoistani, ja onneksi löytyivät, koska en lasten mahataudin takia päässyt ennen juhlia Kuopioon nauhaostoksille. Vaippakakun kokoaminen oli huippuhauskaa, ja itse juhlatkin olivat loistavat. Nämä olivatkin ensimmäiset vauvakutsuni, ja myös eka tekemäni vaippakakku. Tämän leipominen oli kyllä huippuhauskaa, toivottavasti joskus saan taas tilaisuuden tehdä näitä lisää! Tuleva äiti oli (ainakin melkein) yllättynyt juhlistaan ja vaikutti myös pitävän lahjoistaan. Käsityöläinen on tyytyväinen! Ihan en tällä Leipuri Hiivan arvonimeä ansaitse, mutta miten olisi Leipuri Villa?

perjantai 13. helmikuuta 2015

Be My Valentine

Eiran Tukusta kiitoksena saadusta silkkisekoitteesta syntyi hillittömän juhlavat kämmekkäät!


Valentiina

Malli: Sense and Fashion handwarmers by Hannah Poon / Jane Austen knits 2011
Lanka: Louisa Harding Grace Silk&Wool (50 % villaa 50% silkkiä) valkoisena
Menekki: 48 g pienempään kokoon
Puikot: 4 mm Knit Pro

Miulla oli kerrankin juuri ohjeenmukainen lanka, hämmentävää! Ohjeen mukaan yksi kerä riittäisi pienempään kokoon, mutta en uskonut ja jätin kaikki ylimääräiset krumeluurit (eli ranteen alkupitsin ja yläosan röyhelöpäättelyt) pois. Lankaa jäi noin 30 cm, eli kannatti yksinkertaistaa. Vähän liian hienot näistä tuli, sopisivat ehkä talvimorsiamelle?


Niinan kanssa hytistiin Kuopion keskustassa oksapojan juurella kuvia ottamassa (kiitos kuvausavusta!), tyttäret värjöttelivät vaunuissaan vieressä. Nää oksat onkin kyseisen patsaan edustavin osa, karmaisevat kasvot rajattiin kuvan ulkopuolelle...

Sitten vielä vähän hempeilyä huomisen juhlapäivän kunniaksi:


Suloista ystävänpäivää kaikille !